Mikael Hugg - Kukkulan Uudet Kuninkaat Milleniaaleja johdettaessa johtajan on synnyttävä uudelleen. Uusi artikkeli joka keskiviikko.

Suhtautumalla elämäämme vakavammin voimme saavuttaa enemmän

  • Suhtautumalla elämäämme vakavammin voimme saavuttaa enemmän

Elämämme on nykyään varsin monipuolista. Uravalintoja miettiessä meitä ei sido enää se mitä vanhempamme tekivät työkseen. Voimme käytännössä olla mitä vain ja milloin vain. Jopa uran tai alan vaihtajia ei katsota enää pahalla silmällä - meillä on nykyään oikeus toteuttaa itseämme. Mutta tässä valinnan ja varavalinnan maailmassa piilee vaara. Etenkin yhteiskunnissa kuten Suomessa, joissa asiat ovat äärimmäisen hyvin ja jossa sosiaalinen turvaverkko on kestävä ja leveälle levitetty, me olemme tottuneet siihen että vaikka luovuttaisimme ja putoaisimme uratikkailta, meistä otetaan koppi.

On tietenkin selvää, ettei kukaan varmastikaan varsinaisesti nauti turvaverkossa köllimisestä, mutta ainakaan emme tuhoutuneet pudotessamme. Tämä johtaa siihen, ettei meillä ole aitoa putoamisen pelkoa. Me emme suhtaudu elämämme rakentamiseen niin vakavasti kuin meidän pitäisi. Me emme turvaa riittävästi selustaamme ja mikä pahinta, me emme enää tee kaikkeamme. Ehkä väitämme itsellemme, että kävelemme sen ekstra mailin, mutta käytäntö osoittaa toista. Olemme kovia puhumaan mutta heikompia tekemään. Jos katsomme yhteiskuntia, joissa turvaverkko on löyhempi (tai sitä ei ole lainkaan), ihmiset ovat valmiita uskomattomiin suorituksiin. Näissä maissa ihmiset ovat valmiita tekemään mitä vain, jotta he eivät putoaisi. He ovat valmiita tekemään pitkää päivää ja omistautumaan täysin johonkin heille tärkeään asiaan. He tekevät kaikkensa, jotta he eivät putoaisi, koska putoaminen tietäisi varmaa kuolemaa.

Katsotaan sitten taas meitä suomalaisia. Meillä on n. 204 000 työtöntä ja vain n. 2,5 miljoona työllistettyä. Vain harva meistä tekee todellisuudessa kovinkaan pitkää päivää ja vielä harvempi oikeasti omistautuu työlleen. En väitä, että pitkä päivä ja työn glorifioiminen muiden elämän osa-alueiden kustannuksella olisi optimaalista tai edes ihannoitavaa, mutta väitän, että ottamalla vakavammin työmme ja tätä kautta myös uramme meillä olisi kansainvälistä menestystarinoita merkittävästi enemmän. Kun asiat ovat liian hyvin, ihminen lopettaa taistelun ja alkaa lepäämään laakereillaan. Jos leijonat lopettaisivat lihan syönnin ja siirtyisivät kasvisruokavalioon, me emme enää pelkäisi niitä savannilla kävellessämme. Olemme kuin pulskia vesilintuja lammella, missä ei piile välitöntä vaaraa. Kellumme, polskuttelemme ja valitamme tyhjänpäiväisistä asioista, kun meidän oikeasti pitäisi tehdä ryhtiliike ja suoristaa selkämme. Yhteiskuntamme tarjoaa meille kaiken kansainväliseen menestymiseen tarvittavan koulutuksesta terveydenhuoltoon, nyt olisi meidän vuoromme levittää siipemme ja ryhtyä töihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Pikku-Hilkka Laronia

Kyllä, olis syytä jokhaisen nousta lenthoon, levittää siipensä ja lentää eikä hokea, kattokaa kattokaa, mitä mie olen tehny tai mitä mulle on tehty, minkälaista kamalaa tai kivvaa mullon, lenttoon vaan ja ihan hyvällä omalla tunnolla ja ilman mithän vertailuja, annama pallaa!

Välinpitämättömyys on muuten yks aikamme vihulainen, joka täälä ahkeroi, meän ois syytä ihan itte jeee ja kiitos!

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Tammikuun lopussa oli yhteensä 368 100 työtöntä työnhakijaa TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan.

Tuo n. 204 000 on Tilastokeskukselta joka edellyttää henkilöltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työ vastaan seuraavan kahden viikon aikana jotta kelpaisi työttömäksi. TEM:n suurempi luku on huomattavasti lähempänä todellisuutta.

Ei ole mitenkään selvää etteikö kukaan nauttisi köllimisestä vaikkapa omistamassaan kerrostaloasunnossa. Ihan hyvät viikkorahat jää vastikkeen jälkeen ja töitä ei tarvitse tehdä.

Ylivelkaantumisen vaara on todellinen joten työttömyyteen tarvitaan muutos.

"Parpon esittämässä mallissa aktivointi ja osallistaminen olisivat pienimuotoista lisä- ja aputyötä, jota tehdään parina päivänä viikossa muutama tunti kerrallaan. Nämä työt eivät olisi tarjolla vapailla työmarkkinoilla eivätkä siis kilpailisi työsuhteessa olevien palkkatyön kanssa."

http://sosiaalivakuutus.fi/osallistava-sosiaalitur...

Tuollaisen osallistavan elementin voisi lisätä perustuloon jottei sinne sohville jäätäisi homehtumaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"TEM:n suurempi luku on huomattavasti lähempänä todellisuutta."

Ei noin voi väittää, sillä kyse on työttömyyden määritelmästä. Joku taho määrittelee sen toisin kuin toinen eikä missään ole universaalia määritelmää "tuomitsemaan" jompikumpi olemaan oikeassa tai väärässä.

Kuinkahan paljon työttömiä Suomessa olisikaan ollut 60-luvulla, jos kaikki kotirouvat olisi kirjattu työttömiksi? Ainakin prosentuaalisesti huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

TEM: "Työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 328 900 työtöntä
työnhakijaa,"

Siis työttömiä työnhakijoita, ei osa-aika- tai keikkatyötä tekeviä työssäolevia työttömiä tai muuten työllistettyjä. (Työttömien kokonaismäärä toimistoon ilmoittautumisen perusteella oli tähtitieteellinen 642 200).

Mun mielestä paljon parempi määritelmä työttömälle kuin Tilastokeskuksen vastaava.

Tilastokeskus: "Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 lokakuussa 217 000."

"Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta."

Väitän edelleen että TEM:n luku on huomattavasti lähempänä todellisuutta kuin puhelinkysely (otos pyöristeltynä satunnainen 4,6% väkiluvusta) jossa jätetään työtön laskematta työttömäksi jos ei ole "aktiivisesti edellisen neljän viikon aikana hakenut työtä" ja jonka perusteella yleistetään tulos koskemaan koko väestöä. Entä kun jonain kuukautena soitetaan lottorivi eikä puhelimeen vastaa yksikään työtön? Työttömiä tasan nolla?

Lisäksi on todennäköistä että työttömänä viettää aikaa ihmisiä jotka eivät hakeudu työvoimatoimistoon ilmoittautumaan. Joten luku nousee entisestään.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Määritelmistä vielä sen verran että työtön työnhakija on "työtön." Hän on mukana työmarkkinoilla mutta työtä ei ole joten hän on ilmoittautunut työnhakijaksi ja nauttii päivärahaa tms. etuutta jotta olisi jatkossakin työmarkkinoiden käytettävissä.

Se ei tarkoita ettäkö hän oikeasti hakisi työtä (esim. voi olla että edellisestä haastattelusta tai hakemuksesta on reilusti yli neljä kuukautta) mutta raha kelpaa.

Jos henkilö ei tee työtä mutta hän ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi niin hänet voidaan jättää laskuista; henkilö ei ole pelissä mukana eikä ole mitään keinoa laskea häntä työttömäksi työnhakijaksi koska hän ei sellainen ole.

Henkilöä joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi mutta ei hae aktiivisesti työtä nostaessaan päivärahoja ei voida jättää laskuista Tilastokeskuksen tyyliin koska henkilö on tosiasiallisesti työtön työnhakija (samalla lailla kuin minä olen työssäkäyvä vaikka nukkuisin koko päivän siivouskomerossa) vaikka rikkookin sääntöjä.

Osallistava sosiaaliturva hieman korjaisi tilannetta eikä parin tunnin osallistuminen varmasti häiritse henkilöä joka vilpittömästi etsii työtä.

Sosiaaliturva tulisi muuttaa osallistavan perustulon muotoon jotta kannustinloukut ja virkamiesmielivalta katoaisivat ihmisten elämästä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mihin perustat väitteesi ihmisen olemuksesta?

Toimituksen poiminnat