Mikael Hugg - Kukkulan Uudet Kuninkaat Milleniaaleja johdettaessa johtajan on synnyttävä uudelleen. Uusi artikkeli joka keskiviikko.

Menestyjät ovat mokanneet pahimmin (ja juuri siksi heistä tuli menestyneitä)

  • Menestyjät ovat mokanneet pahimmin (ja juuri siksi heistä tuli menestyneitä)

Usein menestymisestä puhutaan lähinnä elämämme aikana hankittuna saavutuksena. On kuitenkin hyvä huomata, että menestys on ominaisuuksiltaan enemmänkin samankaltainen kuin onnellisuus ja onni. Onnellisuus on tietyllä tavalla vallitseva olotila, joka aiheutuu useasta, peräkkäisestä onnen hetkestä. Eli toisin sanoen, jotta voit olla menestynyt elämässäsi, täytyy sinun kokea useita pienempiä menestyksiä. Näitä ovat esimerkiksi arvostuksen saaminen ja tunnustukset, yleneminen, palkankorotukset ja tavoitteiden saavuttamiset. Meillä suomalaisilla on outoja sananlaskuja, kuten "Se joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa" tai "Se jolla onni on se onnen kätkeköön". Älä kuuntele tällaisia “viisauksia”. Jos olet jossain onnistunut niin kyllä sitä kannattaa juhlia. Jos olet hakemassa töitä ja olet päässyt seuraavalle kierrokselle, sitä kannattaa juhlia. Eihän juhlintaa kannata säästää vasta työn saamiseen, sillä jo kierroksilla eteenpäin pääseminenkin on jo hieno asia. Jos sitten myöhemmin saat sen työn, juhli sitäkin!

 

Elämässä juhlat ovat arjen suola, joka muuttaa normaalin keskiviikon juhlapäiväksi. Ei ole mikään häpeä olla itsestään ylpeä ja juhlistaa niitä pieniäkin askeleita eteenpäin. Iloinen ja onnellinen ihminen on kaunis ihminen ja tällaisilla ihmisillä on taipumus tuoda iloa ja onnea myös ympäristölleen. Tästä pääsemmekin sujuvasti epäonnistumiseen. Ensinnäkin, lohdullinen fakta on se, että jokainen menestyjä on joskus epäonnistunut ja jokainen menestyjä on tehnyt roppakaupalla virheitä. Jostain syystä elämme yhteiskunnassa, jossa virheiden tekeminen on äärimmäisen kauheaa. Koulussa opettajat tuntuvat oikein metsästävän oppilaiden virheitä ja yrittäjä, joka on kerran tehnyt konkurssin, on muiden silmissä automaattinen luuseri. Siitä huolimatta kaikki se mitä osaamme juuri nyt on perustunut tekemillemme virheille. Kun opimme lapsena kävelemään, opimme sen kaatumalla. Tulta opimme arvostamaan laittamalla sormemme kynttilän liekkiin. Autokoulussa teimme ensin virheitä ja virheiden kautta opimme huomaamaan, missä virhe tapahtui, miksi ja mitä pitää tehdä toisin, jotta olisimme myöhemmin parempia kuskeja. Virheet ovat osa elämää ja äärimmäisen tärkeitä kehityksemme kannalta. Sanonta “kukaan ei ole seppä syntyessään” pitää varsin hyvin paikkansa. Nekin, jotka saavat jonkun asian näyttämään helpolta, ovat tehneet sitä ennen valtavan kasan virheitä. Käytämme puhekielessä myös epäonnistumisen sanaa runsaasti. Epäonnistuminen on virhettä suurempi asia ja yleensä antaa epäonnistuneelle henkilölle negatiivisen leiman. Sekoitamme kuitenkin epäonnistumisen sujuvasti virheiden tekemiseen ja tarkoittamatta aiheutamme kärpäsestä härkäsen.

 

Saatamme hyvin helposti todeta epäonnistuneemme, vaikka tosiasiassa teimme vain oppimisprosessiin kuuluvan virheen. Tosiasiassa epäonnistumme vasta kun luovutamme. Silloin voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että epäonnistuimme. Ennen kuin amerikkalainen keksijä Thomas Edison oli keksinyt hehkulampun, totesi hän epäonnistumisesta hyvin: "En ole epäonnistunut, olen vain löytänyt 10 000 tapaa miten hehkulamppu ei toimi." Mielestäni Edisonin tapa tarkastella oppimisprosessia ja epäonnistumisen käsitettä on erinomainen. Jos me emme luovuta, emme myöskään epäonnistu. Työelämässä tämä tulisi painaa jokaisen mieleen ja toimia kuten Supercell, joka juhlistaa myös niitä pelejä, jotka eivät menestyneet, koska pelin luonut tiimi oli kuitenkin oppinut miksi heidän tuotoksensa ei pärjännyt. Tällä lähestymistavalla ei pelkästään saada parempaa, itselle armollista lähestymistapaa vaan se myös muokkaa ymmärrystämme oppimisesta ja virheiden arvostamisesta. Tästä syystä nimesin tämän jutun otsikonkin niin provosoivaksi. Oleellisinta on, miten otat virheesi vastaan ja mitä teet jotta et tekisi samaa virhettä enää uudestaan.

 

Yrittäjyydessä tämän konseptin sisäistäminen on ehkä kaikkein tärkeintä. Yrittäjä nimittäin luo aina jotain uutta, vaikkakin itse yritys olisi jo valmiiksi tunnistetulla alalla. Jokainen yritys on individuaali ja jokaisen yrityksen onnistumisen resepti on tästä syystä myös keksittävä uudestaan. Tämä tarkoittaa myös yrittäjän valmistautumista virheiden lumivyöryyn. On uskomatonta, kuinka monta asiaa voi mennä pieleen kun uutta rakennetaan, ja jos tähän leikkiin ryhtyy perfektionistin asenteella, pettymys on takuuvarma. Meidän täytyy uskaltaa tehdä virheitä, niin kuin me lapsena rohkeasti teimme. Meidän täytyy mokata, jottemme mokaisi enää myöhemmin. Tympeintä tässä asiassa on se, että olemme itse vaikeuttaneet omaa elämäämme. Olemme itse alkaneet naureskelemaan epäonnistujille ja tätä kautta pelkäämään virheitä. Olemme itse rakentaneet fiktiivisen aasinhatun ja jaamme niitä nyt auliisti kaikille kehityksen tiellä kompastujille. Olemme siis toisin sanoen asettaneet itse itsellemme esteen, jota on nyt raskasta ylittää. Onneksi on myös meistä kiinni, mikäli haluamme poistaa tuon virheiden esteen. Kun siis ensi kerran teet virheen, iloitse siitä. Mikset jopa juhlistaisi sitä, koska silloin tiedät että et ainakaan tee sitä virhettä enää uudestaan, ja että olet uuden oppimisen tiellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat